Mitä tarkoittaa olla ihminen tänä päivänä? Elämme maailmassa, jossa yhteydet ovat vahvempia kuin koskaan teknologian ja globalisaation ansiosta, mutta samalla tuntuu, että olemme syvästi erillämme toisistamme. Polarisoituminen, väärinymmärrykset ja empatiavaje varjostavat keskusteluja, jotka voisivat luoda siltoja välillemme.
Maailma tuntuu yhä enemmän jakautuneelta. Eri mielipiteet, arvot ja kulttuurit törmäävät, ja monesti yhteyden sijaan syntyy kuiluja. Tällaisessa ajassa voi tuntua utopistiselta ajatukselta, että voisimme löytää jaetun sävelen tai kertomuksen, joka yhdistää meidät kaikki – ihmiskuntana. Mutta ehkä juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme sitä.
Entä jos voisimme löytää Authentic Relatingin (suom. autenttinen vuorovaikutus) keinoin jaetun tarinan, joka ei perustu yksimielisyyteen kaikesta, vaan kykyyn kohdata erilaisuus ja konfliktit arvostavasti ja rakentavasti hyödyntäen autenttisen vuorovaikutuksen keinoja ja työkaluja. Tarvitaan yhteistä säveltä, ja sen pohja löytyy vuorovaikutuksen taitojen opettelusta.
Miten olla vaikeiden totuuksien äärellä räjäyttämättä ihmissuhteitamme? Meillä kaikilla on totuuksia, jotka ovat vaikeita jakaa tai kuulla. Näitä voivat olla ristiriitaiset arvot, kipeät kokemukset tai epävarmuus siitä, miten toisemme kohtaamme. Usein pelko riidan tai erimielisyyden synnyttämisestä saa meidät välttelemään vaikeita keskusteluja.
Jaetun kertomuksen löytäminen edellyttää taitoa kohdata vaikeita totuuksia – sellaisia, jotka haastavat meidät. Tämä ei ole helppoa. Meidän on opittava puhumaan ja kuulemaan asioita, jotka saattavat horjuttaa omia näkemyksiämme, ilman että ihmissuhteemme eivät kärsi vaan vahvistuvat.
Se vaatii rohkeutta olla avoin ja empaattinen, jopa silloin, kun toinen ihminen näkee maailman täysin eri tavalla kuin me itse. Se tarkoittaa, että pystymme arvostamaan toisen näkökulmaa, vaikka emme olisi samaa mieltä. Tämä ei tarkoita omien arvojen hylkäämistä, vaan kykyä asettua toisen asemaan ja nähdä maailma hetkeksi heidän silmillään.
Muutos alkaa vuorovaikutustaidoista ja erityisesti autenttisen vuorovaikutuksen osaamisesta, jota Authentic Relatingin esittämä pedagogiikka edistää. Jos voisimme opettaa tarpeeksi monelle tärkeimpiä vuorovaikutustaitoja – kuten empatiaa, emotionaalista resilienssia, aktiivista kuuntelua ja vaikeiden tunteiden käsittelyä – voisimme vähitellen muuttaa tapaa, jolla kohtaamme toisemme ihmiskuntana.
Muutos on mahdollinen jos voisimme varustaa ihmisiä autenttisen vuorovaikutuksen taidoilla ja opettaa heitä kohtaamaan konflikteja ihmissuhteissa rakentavalla tavalla. Voisimme siten kenties nähdä toisemme vähemmän vihollisina ja enemmän kanssakulkijoina.
Yksilöiden muutoksesta syntyy yhteisöjen muutos, ja lopulta koko ihmiskunnan sävel muuttuu. Vain yhdessä voimme löytää sävelen, joka ei tukahduta yksilöllisyyttämme, vaan yhdistää meidät syvemmin kuin koskaan ennen. Ajattele hetkeä, jolloin olit aidossa yhteydessä toiseen ihmiseen. Ehkä tunsit, että sinua kuunneltiin, tai että sait jakaa jotain tärkeää ilman pelkoa tuomitsemisesta. Tällaiset pienet hetket ovat pohja, jolle yhteinen kertomus rakentuu.
Meidän ei tarvitse odottaa täydellistä suunnitelmaa tai maailmanlaajuista sopimusta. Muutos alkaa jokaisesta meistä, perheistämme, työpaikoilta, ystävistä ja elämämme pienistä ja suuremmista yhteisöistä. Tämä tarkoittaa että aloitetaan omista ihmissuhteistamme, omasta tavastamme kuunnella ja puhua. Se alkaa siitä, että päätämme tänään kuunnella hieman tarkemmin, puhua hieman rohkeammin ja arvostaa hieman enemmän sitä, mitä toinen tuo pöytään.
Lopulta jaettu kertomus voisi olla tapa olla maailmassa, jossa annamme toisillemme luvan olla erilaisia ja samankaltaisia yhtä aikaa. Yhteisen sävelen löytäminen voisi olla tarina siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen: haavoittuvainen, utelias, erehtyvä ja ennen kaikkea yhteyttä kaipaava olento.
Comments